Blogi: Lahti Oma Lääkärisi testaus alkutilanne 3.11.2017

Lahden Mehiläisen Oma Lääkärisi lähiklinikat ottavat Beat2Phonen testaukseen – toiveet korkealla, onkohan laitteesta terveysennusteen parantajaksi

Kirjoittanut: Kari Korhonen, lääketieteen ja kirurgian tohtori, lääkintöneuvos

Olen itse koulutukseltani yleislääketieteen erikoislääkäri ja tehnyt pitkän työhistoriani pääasiassa perusterveydenhuollon puolella, niin terveyskeskuksissa kuin yksityisissä lääkärikeskuksissa. Terveydenhuolto menee eteenpäin valtavina hyppäyksinä. Minun työni kannalta viimeisen viiden vuoden aikana yksi merkittävistä hoidollisista muutoksista on tapahtunut eteisvärinän hoidossa.

Kun eteisvärinä todetaan, aloitetaan verenohennuslääkitys, pääsääntöisesti. Pysyvässä eteisvärinässä perusterveydenhuollon hoitolinjaukset ovat varsin selkeät. Osa eteisvärinästäkin on hankala hoitoista, jotka ohjaamme erikoissaraanhoitoon, lähinnä sydänlääkäreille, kardiologeille. Mutta suurin osa eteisvärinöistä hoituu perusterveydenhuollon seurannoissa.

Eteisvärinä lisää veritulppien riskiä, etenkin vaarallisten aivoveritulppien riskiä. Eteisvärinän hoitosuosituksiin on tehty merkittäviä muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Hoitosuositusten mukaan eteisvärinän merkittävin hoidon tulos tulee verenohennushoidon onnistumisesta. Verenohennushoidon mahdollisimman hyvä tulos taas saavutetaan kun verenohennuslääkitys toimii mahdollisimman hyvin. Hyväkään verenohennushoito ei takaa sadan prosentin varmuutta onnistumisesta, mutta aivoveritulpan riskin kannalta hyvä verenohennushoito on kuitenkin paljon parempi kuin huono verenohennushoito saati sitten jos eteisvärinää ei ole todettu ja verenohennushoitoa ei ole ollenkaan.

Hoitosuosituksissa on huomioitu tuoreimmat tutkimukset. Tiedämme, että pysyvän eteisvärinän lisäksi on jonkin verran piilossa olevaa kohtauksellista eteisvärinää. Tutkimusten mukaan kohtauksellisen eteisvärinän aiheuttama riski esimerkiksi aivoveritulpalle on melkein yhtä suuri kuin pysyvässä eteisvärinässä. Muuten perusterveellä ihmisellä veritulppariski on vielä pieni, mutta iän karttuessa ja muiden sairauksien lisääntyessä riskit selkeästi kasvavat. Eteisvärinä näin lääkärin näkökulmasta aiheuttaa merkittävän riskin lähinnä aivoverenkierron ongelmille, jotka taas voivat aiheuttaa paljon elämää haittaavaa kärsimystä, kotona pärjäämättömyyttä, nuoremmilla työkyvyttömyyttä.

Perusterveydenhuollossa käy lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoilla paljon potilaita, joilla on erilaisia tykyttelytuntemuksia. On luonnollista, että ihmiset pelkäävät vakavia sydämen rytmihäiriöitä. Kun tällainen ”tykyttelijä” käy vastaanotolla, hänestä yleensä otetaan ekg eli ”sydänfilmi”. Jos ekg:ssä nähdään selkeä syy tykyttelyyn, syy ja tarvittava hoito voidaan suunnitella saman tien. Mutta on hyvin tavallista että ekg on normaali, itse tykyttelykohtaus on yleensä ehtinyt mennä ohi. Normaalisuus on tietysti erittäin tärkeä löydös, mutta se ei poissulje vielä kohtauksittaisia rytmihäiriöitä.

Kohtauksittaisissa rytmihäiriöissä, kun vastaanotolla ei sitten löytynyt mitään löydöstä ekg:ssä, potilasta kehotetaan tulemaan uudelleen silloin kun rytmihäiriö, tykyttely, tuntuu parhaillaan. Tykyttelykohtauksen aikana saatu ekg on erittäin arvokas, niin lääkärille kuin potilaallekin. Tykyttelykohtauksen aikana saadusta ekg:stä voidaan tehdä selkeitä johtopäätöksiä, ja olla johtopäätöksistä varsin varmoja: selkeästi suurin osa on täysin viattomia, noin 10 % alustavien arvioiden mukaan voi osoittautua kohtauksittaiseksi eteisvärinäksi. Ja erittäin pieni osa on sellaisia, joita joudumme ohjaamaan perusterveydenhuollosta jatkotutkimuksiin kardiologeille.

Edellä mainittu rytmihäiriöiden karkeakin nykyistä parempi selvitys voisi olla tosi iso juttu perusterveydenhuollossa. Ja tietysti näille tykyttelytuntemuksista kärsiville ihmisille.

Vaikka merkittävin asia on erottaa viattomat ja hoitoa vaativat sydämen rytmihäiriöt toisistaan, ei voi olla huomioimatta sitä, että nämä ns. tykyttelijät käyttävät aika paljon perusterveydenhuollon akuuttivastaanottojen resursseja. Ja ilman että kummankaan, lääkärin tai potilaan, näkökulmasta käynnistä olisi saatu merkittävää hyötyä. Lääkäri ajoittain tekee potilaasta lähetteen sydänlääkärille, kardiologille, rytmihäiriötutkimuksiin. Jos tykyttelykohtaus ei ole kardiologin vastaanotolla päällä, niin kuin ei yleensä ole, ei kardiologikaan usein voi ottaa muuta kantaa kuin että kyseessä on pääsääntöisesti viaton rytmihäiriö. Ja alle 65-vuotialla tämä suureksi osaksi onneksi pitää myös paikkansa.

Olen viime vuosina vastaanotolla haaveillut laitteesta, jonka voisin antaa ”tykyttelijälle” vähäksi ajaksi lainaksi. Laitetta pitäisi olla helppo kantaa mukana. Ja kaikkein tärkeintä on se, että kun ihminen kokee sen TYKYTTELYtuntemuksen, hän painaa vain nappulasta ”nauhoita ekg” siellä missä silloin sattuu olemaan. Tykyttelytilanteessa ”tykyttelijä” nauhoittaisi muutaman minuutin ekg:n ja toisi sen lääkärille tutkittavaksi. Kohtauksen aikainen ekg voisi olla se ”jytky” jota lääkäri on kaivannut. Osa näistä ekg-löydöksistä sitten voisi johtaa hoitoihin, mutta suurimmalle osalle lääkäri voisi sanoa nyt entistä vahvemmalla tiedolla, että kyseessä on oikeasti viaton tykyttely eikä sille tarvitse tehdä mitään. Ja toki lääkärin toive olisi tässä, että potilaan huoli väistyy ja useat käynnit akuuttivastaanotolla tämän tykyttelyn takia jäävät pois, ainakin vähenevät.

Näin Beat2Phonesta juttua Iltapäivälehdessä lokakuun alkupuolella. Ja tilasin heti yhden laitteen tutustuttavaksi. Laitehan oli juuri tullut markkinoille yleiseen myyntiin. Haluamme tutkia tätä uutta laitetta, täyttääkö edes osan niistä toiveista jota meillä on. Olemme alkuvaiheessa, virallista tykyttelijöiden selvittelyä ei ole vielä ehditty käynnistää. Meidän Mehiläisen Lahden perusterveydenhuollon lähiklinikoiden väestöpohja on 80.000 asukasta, joten tykyttelijöitä meillä riittää. Tuo pelkkä tykyttelyn tunne taas ei riitä perusteeksi erikoissairaanhoitoon lähettämiseen. Kun ei ole ollut mitään millä tätä tutkitaan, tykyttelijät ovat vähän olleet väliinputoajina. Alkututustuminen Beat2Phone-laitteeseen on positiivinen. Laite on pienelle porukalle esitelty, kohderyhmänä vasta lääkärit ja hoitajat. Alkutunnelma on selkeän positiivinen. Nyt käymme pienellä porukalla viilaamaan tälle meidän omien lähiklinikoiden tykyttelyselvittelyn toteutusmallia. Uskomme, että yksi meitä askarruttava terveydenhuollon ongelma pystytään saamaan tällä ainakin vähän paremmin hallintaan. Ja jos oikein uskotaan, niin lisätään myös väestölle terveempiä elinvuosia.